sunnuntai 18. elokuuta 2019

Paplari- ja selluliittirallia

Seuraa erittäin turhamaista akkojen hömppää,
eli jos sinne ruudun taakse on jostain syystä eksynyt miespuoleinen immeinen,
niin signora kehoittaa fundeeraamaan,
kannattaisiko klikata vaikka joku rallisivusto auki
signoran hömpötysten sijaan.

Hömpötys alkakoon!
Signora tässä tänä aamuna pohti,
jotta on tainnut arki iskeä mielitietyn ja signoran parisuhdeviritelmäänkin.
Siis jos mittana käyttää signoran tälläytymishaluja,
yrityksiä näyttää edes vähän inhimilliseltä.

Vielä jokin aika sitten signora iski ehdottomasti joka aamu pinotexiä naamaan.
Tiedättehän sanonnan,
"Pinotexiä pintaan, niin vanhakin näyttää nuoremmalta".

Kentälle signora sentään raahautui täydessä tällingissä.
Ihan vaan varmuuden vuoksi.
Jottei mielitietty vallan säikähdä,
minkänäköinen akka sitä olikaan odottamassa.

Vaan sitten seurasi jo päivää,
jolloin signora lähti liikenteeseen ilman pakkelin hippuakaan.
Yksi syy tähän tosin oli se,
että suuntana oli työterveys.

Signora kun tiesi jo ties kuinka monen kerran kokemuksesta,
jotta siellä jossain vaiheessa pillahtaa poraamaan.
Mitä siinä millään pakkeleilla sitten olisi virkaa.
Vaan loppupäiväkin sujui ilman meikin hiventä.
Eikä mielitietty kovin järkyttyneeltä näyttänyt.
Liekö se edes koskaan huomaa signoran tällingejä ?

Itseasiassa asiasta on joskus keskusteltu.
Mielitietty on sitä mieltä,
ettei signora mitään maaleja tarvitse.
Kun signora asiaa oikein miettii,
kaikkein useimmiten "sei bellissima" kommentit tuleekin,
kun signoran naamataulu loistaa putiputiphtaana.

Vaan ei sitä kuitenkaan osaa olla ilman putiloita.
Signora on vähän kaino tyyppi.
Tai sanotaanko epävarma.

kilojen vuosien kertyessä  on sitä mukavempaa,
mitä enenmmän sitä on jotain rääsyä kropan peittona.

Aamuisinkin signora on aina raahannut jotain vermettä kylpyhuoneeseen mukaan.
Vaan nyt on nekin ajat ohi.

Tänä aamuna signora kirmaili  suihkun jälkeen pitkin asuntoa paplarit päässä keikkuen
selluliitit  heilun pelkissä alusvaatteissaan.
Eikä nolostellut yhtään.
On se arki tosiaan tainnut pujahtaa huusholliin.




keskiviikko 14. elokuuta 2019

Perinne-eksotiikkaa

Siis aivan mahtavaa,
kun Suomessa on noita eksoottisia kesäperinteitä,
joita voi tarjota ulkomaalaisille!

Kuten mattojen pesu.
Siis mikä olisikaan perinteisempää,
kun mattojen jynssääminen käsipelillä.

Signora käy tänä iltana hakemassa lentokentältä yhden perinnekokijan
mattopyykin vahvistukseksi.

Eksotiikkaa on luvassa heti torstai-iltana.
Pikkasen signora oikaisee kesäperinnettä
ja mielitietty saa juuriharjan käteensä pesutuvassa.
 
Auton puutteessa ei pesupaikoille päästä.
Sitä paitsi Esteri näyttää olevan erittäin antelias mielitietyn loman ajan.
Paras pysytellä sisätiloissa.
Mattojen jynssäys vesisateessa ehkä ylittäisi mielititetyn eksotiikan kuvittelukyvyn.



tiistai 13. elokuuta 2019

Virkailijarotu

Jos Italialaiset ovat vähän jästipäitä ruoka-aineiden suhteen,
niin sitä he ovat myös kun puhutaan ruoka-ajoista.
Ainakin mielitietty.

Niin monia kertoja signora on nälkäkuoleman partaalla rukoillut,
että syötäisiin vähän aiemmin kuin klo 20.
Mutta ei.
Siis vaikka ihan kotikyökissä oltaisiin.

Ehkä klo 19.30 on passannut mutta aiemmin ei.
Ei vaikka toisella osapuolellakin on ollut nälkä.
Kun signora on tästä kysynyt, on vastaus usein:
"Posso resistere".
Vaan mikä ihmeen tarve sitä on vielä sinniltellä,
jos kerta nälkä sisuksia kaivertaa ?
Häh? 

Ja vielä oudommaksi asia menee,
sillä Suomessa ei ole mitään ongelmaa syödä aikaisemmin.
Ja siihen vielä tunnin aikaero päälle !
Siis mielitietty on joskus popsinut täysin tyytyväisenä illallista klo 19,
eli saapasmaan ajassa klo 18.

Signora on entistä vakuuttuneempi,
että Italiasta löytyy virkailijarotu, jota Suomessa ei ole. 
Ruokapoliisi !


Ne varmaan kiertävät kellon kanssa kurkkimassa italialaisten kyökkien akkunoista sisään
ja tekevät muistiinpanoja,
mihin aikaan siellä mammat pastakauhaa heiluttaa.
Mahtaa signoran rikelista on massiivinen.
Hän kun usein Italiassa kokkailee  itselleen jo klo 18 maissa.
Signora kun ei jaksa sinnitellä,
non puó resistere.

Ehkä he myös tarkkailevat, 
mitä sitä italialaiskodeissa uskalletaan syödä.

Mielitietyn ruokailutottumukset kun ovat muutenkin vähän erilaisia Suomessa kun ollaan.
Kerran hän jopa väänsi itselleen voileivän,
kun nälkä jo pötsissä kolkutteli ja signora oli vasta saanut pastapötkylät kattilaan.
Siis voileivän!
Pisti päälle sulatejuustoa!

Tätä ei ikinä tapahtuisi Italiassa.
Mielitietty on julistanut, 
ettei ymmärrä koko voileipäjuttua.
Italiassa hänen suustaan ei pääse alas mikään muu leipä,
kuin se kuivakas, mauton hiivaleipä,
jota syödään lihan ja ehkä kalan kanssa.
Ja siis ehdottomasti ilman mitään päällisiä.

Ja Suomessa mielitietty vetelee ihan pokkana grahamsämpylää sulatejuustolla !
Outoa,
hyvin outoa.

Tai sitten se on se ruokapoliisin pelko.




sunnuntai 11. elokuuta 2019

Jästipäät

Signora on usein reissannut television välityksellä
Jamie Oliverin matkassa Italiassa.
Puglian visiitillä Jamie turhautui totaalisesti.
"I feel your pain, Jamie", huokaisi signora,
kun enkkukokki manaili italialaisten olevan aikamoisia jästipäitä,
kun ruuasta on kyse.

Jamie kokkaili annoksen jos toisenkin,
vähän soveltaen.
Kuten esimerkiksi Panzanellaa, leipäsalaattia.
Vaan meni ryökäle sujauttamaan kulhoon anjovista.
Ja eikä tässä vielä kaikki.
Jo tämä olisi riittänyt järkyttämään puglialaiset täysin,
mutta meni vielä lykkäämään joukkoon peperonia!

Eräskin herra totesi,
jotta erittäin hyvää on,
MUTTA ei sitä näin kuulu tehdä.
Troppi ingredienti!
Ihan oli liikaa aineksia tässä salaatissa.
" Äiti ei koskaan tee tätä näin"
"Liian eksoottinen".

Tosin Jamie funtsaili,
jotta jos hän hurauttaisi seuraavaan kylään,
olisi siellä varmaan täysin eri ingredientit pöydässä.

Orecchiettepastaa saa latoa lautaselle ainoastaan tomaattikastikkeen kera,
julisti eräs pastamamma tuimalla ilmeellä.
Pastamammoja oli kadun varrella useampia.
Mammat taiteilivat pastataikinasta jos jonkinmoista  koukeroa.

Niin ja tiedättehän, 
että se pastalautanen pitää olla syvä.
Signora on joskus italian elämänsä alkuaikoina
 vahingossa kattanut pöytään matalat lautaset.
  Signoran  kuusivuotias apuri keräsi lautaset kiireen vilkkaa pois
ja pisti tilalle syvät.

Tuosta orecchiettesta vielä.
Puglian mummo oli sitä mieltä,
että hänen tapansa kokata tuota pastaa on se ainoa oikea.
Sitä ei voi tehdä mitenkään muuten. 
Antoi hän tomaattikastikkeestakin yksityiskohtaisen ohjeen,
josta EI SAA POIKETA.


Signora jakaa myös sen Jamien tuskastumisen,
kuinka saapasmaan kansalaisia on vaikea saada maistamaan mitään uutta,
mikä poikkeaa heidän omien kattiloiden sisällöistä. 

Jamie pääsi kurkkaamaan myös erään julkisen koulun keittiöön.
Siellä hääri kattiloiden välissä useampi kokki.
Joka päivä lapsukaisille valmistui  3 lajin lounas.
Tuon koulun lounaan maksullisuus ei käynyt ilmi.
Ainakin niissä kouluissa,
joissa on signoran tuntemia lapsia,
ei lounas ole ilmainen.
Vanhemmat joutuvat kaivamaan lompakoistaan 5 €/päivä.

Koulun 3-4 vuotiaat yllättivät Jamien täysin vihannestestissä.
Bambinot tunnistivat kaikki.
Koulu näyttää olevan erittäin kunnostautunut ruokakulttuurissa.
Ympäristöpuolesta ei voi sanoa samaa.

Lapsukaiset pistelivät sapustaa muovilautasilta muovihaarukoin.
Ja lautasiahan menee,
sillä yhdeltä lautaselta ei voi syödä, kuin yhtä lajia.
Muovijätteen määrä on varmaan valtava.
Ja ei kait sen muovin tuottaminenkaan kovin ekoystävällistä ole.

lauantai 10. elokuuta 2019

Ressiä ja reissusuunnitelmia

Kulunut kesä on sitten ollut tylsä!
Monina aiempina vuosina on signora  tähän aikaan 
nauttinut suloisesta Italian lämmöstä,
ängennyt pötsinsä täyteen  ihania italialaisia herkkuja,
leikkinyt yhden viikon italialaista kotirouvaa,
toisen viikon reissannut pitkin Italiaa,
lillunut meren lämpimissä aalloissa,
nyhjännyt iltaisin mielitietyn kainalossa hotellin parvekkeella kuuta katsellen. 

Tänä vuonna tuo kaikki on vaan ihanaa unelmaa.
Tästä on syyttäminen niin signoran alati laajenevat terveysongelmat
kuin myös Italian sähköinen laskutus !
Juu. luitte aivan oikein,
laskutusongelmien loukussa tässä ollaan tällä kertaa.
Ja pari muuta mielitietyn työhön liittyvää problematiikkaa.

Normaalisti mielitietty on lomaillut viikon verran elokuun alussa.
Signora on lennähtänyt yleensä Italiaan jo reilusti heinäkuun puolella
ja sitten elokuun alussa on pariskunta startannut reissuun.

Vaan nyt tänä vuonna kaikki on toisin.
Sähköisestä laskutuksesta signora täällä avautui jo tammikuussa.
Ongelmat ovat jatkuneet edelleen ja mielitietty on kirjanpitäjänsä kanssa
pyhittänyt elokuun ekan viikon tämän mysteerin ratkaisemiseen.
Vasta nyt viime aikoina on kuulema tullut markkinoille ohjelma,
jolla tuo laskutus onnistuisi ilman suurempia tappeluita. 
Ja laki on ollut voimassa vuoden alusta !
Italia !!!!!!
Loma ( siis se reilu viikko) pystyy starttaamaan vasta elokuun puolivälissä.
Koska signoran elokuu oli etukäteen hyvin "epämääräinen"
monien terveysjuttujen suhteen,
päätti pariskunta kerrankin valloittaa Suomea Italian sijaan.
Mielitietty lennähtää Suomeen ensi viikolla
ja viipyy reilun viikon.
Vaan kyllä tuohon reiluun viikkoonkin  on jo pakosti tullut pari "lääkinnällistä " menoa.
Toinen vielä aika kinkkinen sellainen.
Pitäisi näet signoran taas arvailla,
joko sitä olisi työkuntoinen,
jotta voisi työkokeilun aloittaa!
Jos signoralta olisi tätä pari viikkoa sitten kysytty,
olisi vastaus ollut ehdoton kyllä.
Vaan nyt jälleen kerran, kuten aiemminkin tänä kesänä,
on käynyt niin,
että kun lämpötilat tippuu, 
kivut pahenee.
Eli pientä ressiä pukkaa signoran ohimoista sisään.
Ei mikään paras tilanne viettää yhteistä lomaa
noin niin kuin parisuhde rintamalla.
Toisaalta, tätähän se signoran elämä nyt on,
kipuja ja stressiä.
Matkan ajalle osuu myös mielitietyn syntymäpäivät
ja pientä yllätystä onkin ollut suunnitelmissa.
Lisäksi pari päivää sekä Savonlinnassa että Porvoossa.
Signora on ollut kuin mikäkin matkanjärjestäjä,
kun on reissua suunnitellut ja aikatauluja selvitellyt. 

Signoraa tuppaa vähän jännittämään,
kunto kun ei ole mikään priima.
Voipi olla taas mielitietyn pinna koetuksella.
Onneksi se on tunnetusti piiiiiiitkä.
 

tiistai 6. elokuuta 2019

il caso di Maglietta eli tapaus t-paita, siirapilla ja ilman

Il caso della maglietta on saatu päätökseen.
Eli Suomi-paidan motiivi on selvinnyt.

Signora päätti mennä asian alkulähteille ja kysäistä mielitietyltä.
Ei toki antanut mitään vastausvaihtoehtoja,
sen oikean syyn kun halusi kuulla.
Kysäisi vain,
että mitenkäs tuo paita on nyt päälle eksynyt,
kun ei sitä signora ole aiemmin nähnyt.
Ennen vastauksen julistamista pieni imelyysvaroitus sitä vierastaville.
Lopeta lukeminen tähän.
Vaikka mielitietty aina julistaa olevansa non romantico,
ovat hänen juttunsa usein täysin päinvastaisia.
Liekö sitten ihan normaalia jutustelutyyliä italialaisille. 

Vaan jos niin on,
signora kyllä mielellään kuulisi,
 minkä sortin siirappia sitten romanttisen miehen jutut olisivat.

Romanttinen tyyppi tai ei niin mielitietyn vastaus oli
"Oh, tesoro, la messo spesso e 
il motivo é che ho cosi sempre il mio amore con me"
Eli suomalaisittain käännettynä pari siirappipisaraa poistettuna :
kuulepas nyt kultsi, useinhan se on päällä.
Ja tällä tavalla on se  mun kultsi koko ajan mukana.

Signora ei malttanut olla heittämättä vielä vastakysymystä
la bella figura/suomalainen kumppani -korttia vilauttamalla. 

Signora totesi,
jotta ehkä suomalaisuus mukaan vedettynä auttaa hankalien asiakkaiden kanssa.

Ja totta vieköön,
mielitietty totesi
"Sí, questo e vero e ne sono orgolioso"
Eli kyllä se signora jonkinlaisen bella figuran saan mielitietylle aikaan.
Ja  mielitietty totesi olevansa jopa tyytyväinen tästä,
siirappimaustettuna ylpeä.

Tuosta bella figurasta on signora täällä aiemminkin kirjoitellut,
mutta kertaus on opintojen äiti.
Figura tarkoittaa  mm ulkonäköä mutta myös vaikutelmaa.
Ja bellanhan nyt toki kaikki tuntevat.

Sanonta  bella figura tarkoittaa ainakin sitä,
että antaa itsestään hyvän vaikutelman.
Ja tähän vaikutelmaan kuuluu  mm niin käyttätyminen, ulkoinen olemus, ajatukset jne.
Suomi on monelle italialaiselle hyvin eksoottinen,
ehkä myös korkeatasoinen maa.
Signoralle puhutaan Italiassa Suomesta aina ihailevaan sävyyn.
Keskustelukumppanin äänensävykin muuttuu täysin.

Tästä voi varmaan vetää ne johtopäätökset,
minkälaisen vastakaiun mielitietty saa,
kun pläjäyttää julki,
että hänen kumppani on sieltä mahtavasta maasta.

Kyllä siinä on figurat hyvin kohdillaan sillä hetkellä.


perjantai 2. elokuuta 2019

Veikkausta

Mielitietty inhoaa videoiden tekoa.
Se on varmaan täällä tullut jo aiemminkin selväksi.

Aina ajoittain signora kuitenkin kyseistä teknistä  lähestymistä ruikkaa.
Onhan se niin ihana nähdä ja kuulla mielitietty ihan livenä.

Pari päivää sitten iski taas videoikävä.
Signora sinkosi  "mandami un video, preegoooo"  ilmoja pitkin saapasmaahan.

Hetken kuluttua signoran puhelin kilahti.
WhatsAppiin vilkuttaa uutta viestiä.
Video!
 
 
Mielitietty oli putkahtanut autoon kesken messujen vääntämään inhoamaansa videota.
Jutustelun päätteeksi tokaisi
"Guarda la maglietta" 
ja käänsi kameraa puseronsa suuntaan.
Mielitietyllä oli päällään signoran ostama Suomi-paita.

Signora pähkäili syytä moiseen.
Aiemmin signora ei näet sitä ollut nähnyt mielitietyn päällä.
Olipa joskus kysellytkin paidan perään.

Signora keksi kolme eri syyvaihtoehtoa.

1. kyseinen paita oli ainoa kaapista löytyvä puhdas paita.

2. Mielitietty oli ollut aamulla pienellä romantica-moodilla
 ja oli päättänyt vuorata itsensä jollain signoraa muistuttavalla.

3. Mielitietty oli päättänyt käyttää " ooh, la compagna " -korttia.
Kun asiakkaat kuulevat, että mielitietyllä on suomalainen kumppani,
muuttuu heidän suhtautuminen täysin.
Ja parempaan suuntaan.
Mielitietyn "osakkeet" vähän niin kuin nousevat tuossa tilanteessa.
 
Mitä te veikkaatte?

Tässä asiaa hetken pähkäiltyään signora itse päätyi kuitenkin tuohon
 tylsään ensimmäiseen vaihtoehtoon.