keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Rahakirstun vartija

Tànààn signora kohtasi rahakirstun vartijan.
Tiukan matamin, joka vartioi puista kirstuaan herkeàmàttà.
 
 
Italiassa monet ravintolat pyòrivàt perheen voimin.
Hommissa saattaa olla kaksikin sukupolvea.
Tai itseasiassa kolme, sillà monesti signora on tòrmànnyt tilanteeseen, jossa àiti ja isà tarjoilivat, pienet lapset juoksentelivat pitkin ravintolaa tai istuivat jonkun pòydàn pààssà piirtelemàssà ja isovanhemmat kokkasivat.
Tààllà Italiassa tyònteon on monesti oltava elàmàntapa.
Vapaa-aikaa kun on niin minimaalisesti.
 
Tànààn signora tòrmàsi hiukan erilaisempaan tyònjakoon.
Ravintolassa huseerasi ilmiselvàsti àiti, isà ja tytàr.
Tytàr tarjoili, isà kokkasi ja àiti vartioi rahakirstua.
Kirjaimellisesti.
Iso kokoinen tàti istui ravintolan peràllà olevan pòydàn ààressà edessààn puinen massiivisen kokoinen rahakirstu.
Koko 1.5 tuntisen aikana kun signora ystàvineen lounasti, ei matami pòydàstà noussut,
tuijotteli vaan eteensà.
Jossain vaiheessa tytàr kàvi ànnekkààsti riitelemàssà àitinsà kanssa ja palasi sitten taas erittàin aurinkoisesti palvelemaan asiakkaita.
 
Nàmà asiakkaat sitten syòtyààn marssivat matamin luokse maksamaan.
Ja matami sujautti rahat kirstuun.
Kuitti?
Mikà se on ?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi !