keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Devo fare...

Tämä muuttorumba alkaa viedä signorasta mehut.
Kun yhden asian saa hoidettua,
pamahtaa mieleen kaksi uutta.
Yleensä vielä aamuyöstä,
joilloin unille saa heittää hyvästit,
kun näitä kahta uutta asiaa alkaa päässään ratkomaan.
 
Kaiken lisäksi mitään ei voi hoitaa netin välityksellä,
kun joka paikkaan tarvitaan pankkitunnuksia tunnistautumiseen
eikä niitä tietenkään vanhemmilla ole.
 
Niinpä esim muuttoilmoitukset kipitetään hakemaan  postista ja postitetaan vanhanaikaisesti.
Sähkösopparin tekemiseen netin kautta tarvittaisiin tunnukset.
Kaipa uusi kotivakuutuskin pitää mennä tekemään paikan päälle.
Pankkiin pitää ehtiä tekemään vuokratakuutalletus.
Vanhaan asuntoon liittyen on ainakin pari suoraveloitussopparia, jotka pitää irtisanoa.
 
Ja kaikissa näissä on signoran paras olla mukana.
Lankapuhelimen siirtoonkin tarvitaan varmaan signoraa.
Asiakaspalveluun soitettaessa kun alkaa hervoton litalia jossa on kymmenittäin eri valintavaihtoehtoja riippuen siitä, mitä asia koskee.
Ja kun sieltä alkaa tulla laajakaistaa, nettiliittymää ja ties mitä,
niin signora on aivan varma, että ei äiti oikeaa valintaa lankapuhelimelle pongaa.
Kyseisessä firmassa on muistaakseni vielä eri valinnat sen mukaan, missä päin asuu.
 
Tänään signora on ollut hereillä jo klo 4 alkaen!
Vaan on jotain saatu aikaiseksikin.
Selvitelty takuuvuokraan liittyviä juttuja.
Varattu aika pankkiin.
Hommattu nouto ylimääräisille huonekaluille.
Sovittu pakun tilaus, kuski ja roudaajat niille kamoille,
joita kirppari ei huoli ja jotka jotka joutavat kaatopaikalle.
Pyydetty muuttotarjous.
 
Voi ainakin jotain ruksia hengästyttävästä
to do -listasta.
Vaan kyllä ensi yönä sinne listaan varmaan taas jotain uutta putkahtaa.
 
Juu, ja jottei aika kävisi pitkäksi,
on tässä ennen muuttoa vielä yhden viisikymppisetkin järkättävänä.
 
Voipi olla, että kun signora Finnairin kyytiin lokakuun puolivälissä kapuaa,
tulee loma todella tarpeeseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi !