tiistai 29. joulukuuta 2015

Hoo Koon sinistä ja Juhla Mokkaa

Signora on nykyään aika herkkis.
Kun kaupungilla lentokentälle suuntaava bussi köröttelee ohi,
signoralta tirahtaa lähes tippa silmäkulmasta.
Sitä kun niin toivoisi olevansa siellä mukana,
kentälle huristelemassa.
 
Kentällä olo onkin sitten ihan oma juttunsa.
Menomatkalla Helsingissä signora hyppelehtii seitsemännessä taivaassa.
Rooman kentällä kotiin tullessa onkin sitten iha eri meininki.
Se on signora se tyyppi sielä Fiumicinolla,
joka siellä lähtöportilla kyynelehtii.
Saa tulla moikkaamaan!
 
Töissä signora lumoutuu kesken pakertamisen haaveilemaan,
jos Ramazzotti radiossa rakkaudesta laulaa.
 
Italian kuuleminen televisiosta sykähdyttää aina signoran sydäntä.
Puhumattakaan, jos  kadulla tuota lumottua kieltä kuulee jonkun puhuvan.
 
Entäs televisiomainokset?
Kuinka moni teistä herkistyy mainosten edessä?
Signoralta onnistuu tämäkin.
Ei nyt kuitenkaan ihan minkä tahansa mainoksen ollessa kyseessä.
Siis HK:n makkaramainoksia signora pystyy kyllä ilman suurempaa tunnekuohua katsomaan.
Signora ei myöskään pahemmin nyyhki Juhla Mokan kehujen edessä.
Toista on jotkut kansainväliset mainokset,
joilla on Italiassa omat versionsa.
"Voih, näin tämän silloin Italiassa"
 
Signora on aika hömppä nykyään.
Liekö rakastanut


2 kommenttia:

  1. Kuulostaa niin tutulta! Tässä joitain viikkoja sitten satuin yliopiston ruokalassa samaan pöytään parin italialaisen kanssa. (Tai no, voi olla, että hakeuduin sinne ihan tietoisesti tunnistettuani tyypit italialaisiksi.) Siinä italiaa kuunnellessa joku kumma liikutus valtasi mielen, ja siinä sitten kyyneleet silmissä lappasin ruokaa suuhun katse tiiviisti lautasessa :--D
    Ai niin, ja kesäaikaan, kun ryanair vielä lensi Suomesta, tunsin toki Bergamon koneiden lentoaikataulut. Lentojen laskeutumisreitti kulki taloni yläpuolelta. Kerran jos toisenkin katselin olkkarin ikkunasta haaveileva katse silmissäni, kun Italian kone saapui Suomeen...

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi !