perjantai 18. marraskuuta 2016

Terveisiä loukusta

Eilen illalla signora kuulosteli ihmeissään oloaan.
Viimeisimmästä Italianvisiitistä on jo kuukausi.
Kuukausi on ihka ensimmäinen,
 jolloin kahden maan loukku ei ole  tuntunut kurjalta ja haikealta.
 
Elämä on maistunut ihan mukavalta.
Viikot ovat sujuneet ilman,
että signora istuisi kalenteri kädessä ja laskisi päiviä siihen,
kun taas mielitietyn treffaa.
 
Voisi varmaan sanoa,
että lopultakin signora on elänyt täysipainoista elämää ilman ainaista haikailua.
Signora on viettänyt aikaa ihanien ystävien kanssa
mutta on osannut nauttia myös yksinolosta.
 
Jos siellä joku nyt peljästyi, että onko se signoran lempi lopahtamassa,
niin huoli pois.
Kaukana siitä.
Mielitietty on ajatuksissa vähän välillä ja ikäväkin kaihertaa,
enemmän kuin koskaan.
Vaan tällä kertaa positiivisella tavalla,
ilman mitään kurjistelua ja kyynelten tirauttelua.
 
Näyttää uhkaavasti siltä,
että signora on lopultakin sopeutunut tähän "loukkuunsa".
 
Niin ja kohtahan se mielitietty tänne Suomeen taas pölähtää.
Että mikäs se tässä loukussa on ollessa. 

2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi !