torstai 14. kesäkuuta 2018

Herneitä liikenteessä


Kuten edellisestä tekstistä käy ilmi,
meni Tallinnan reissu täysin mönkään.
9 kuukautta jatkuneiden kipujen jälkeen iskeneet täysin uudet kivut
keikautti signoran sietokykymukin ympäri.

Mielitietty on kovin tykästynyt Tallinnaan
ja odotti sitä kovin.
Eipä siinä kovin paljoa pystynyt reissusta nauttimaan,
kun perässä  taapersi alati nariseva akka.
Ja itkua pillittävä.
Ja narinaa riitti.
Signora ärsyyntyi lähes joka asiasta.
Taisi olla jopa ilkeä. 
Kun pahaa oloa piti saada ulos purettua,
oli lähes, kuin signora olisi etsimällä etsinyt asioita,
joista kiukutella, haastaa riitaa.
Tuli kyllä täysin uusia aluealtauksia sen tiimoilta,
mistä herneet nenuun voikaan rykäistä.
Oli kuulkaa drama queenin nenässä tukkoista.
Eikä pelkästään allergian vuoksi.

Mielitietty en hermostunut kertaakaan.
Kun signora jälkikäteen sitten harmitteli ja pyyteli karmeaa käytöstään anteeksi,
mielitietyn vastaus oli
"Ma noooo,  non dire cosi! Non era la colpa tua. Era la colpa delle tue  malattie" .

Mielitietty oli sitä mieltä,
että eihän mitään anteeksipyydettävää ole,
kun eihän vika ollut signoran.
Syy kaikkeen oli signoran terveysongelmat.

Aika mahtava asenne,
ainakin signoran mielestä.
Signorasta ei ehkä olisi vastaavaan.
Siis että voisi ottaa vastaan täysin hermostumatta mitä tahansa kohtelua ja käytöstä,
jos siihen olisi "hyväksyttävä syy".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi !