tiistai 9. elokuuta 2016

Varoituksen sana

Signoran Italian vinkkituokio tässä taas päivää!
Italiaan ( varsinkin ensimmäistä kertaa matkatessa) on hyvä muistaa muutama asia.
Voipi muuten tulle suru puseroon.
Tai vatsaan.
Tai rahapussiin.
Tai pöksyyn.

Jos pöllähdät Italiaan elokuussa,
älä koskaan jätä ravintolan etsintää siihen pisteeseen,
että nälkä kurnii jo sisuksissa.
Voit näet törmätä tälläiseen kylttiin ravintolan ovessa:




 
Italiassa ei pahemmin kesäduunareita harrasteta.
Kun lomat pukkaa päälle,
pistetään ovi säppiin.
Ja sitähän pukkaa elokuussa.

Tarkan euron reissaajille muistukseksi,
että ravintolassa laskun loppusumma on harvemmin sitä,
mitä menussa sanotaan.
Hintaan lisätään usein "coperto" eräänlainen kattausmaksu.
Muutaman euron suuruinen.
Ja se on per nuppi, ei per pöytä.
 
Saahan sillä toki korillisen leipää.
 

 


Signora on joskus arvaillut,
kuinka monessa pöydässä signoralle tuodut leivät ovat jo kiertäneet.
Känttyä on yleensä sen verran paljon, että ei niitä kaikkia tule napaansa kiskottua.
Eli kori palautuu keittiöön murkinoinnin päätyttyä.
 
Italian lomailusta ja vinkeistä puhuttaessa ei myöskään voi unohtaa aihetta WC.
Signora on täällä joskus kokemuksistaan avautunutkin.
Vaan tämä on aihe, josta ei voi koskaan liikaa varoitella.
 
Ensinnäkin varaudu siihen, että toiletti ei ihan heti ravintolasta/baarista löydy.
Se kun on usein jossain piemeässä kolkossa.
Kellari on myös kova juttu.
 
Lukot ovat täysi mysteeri.
Viimeisellä reissulla signora kääntyi yhden kerran takaisin,
kun lukkoviritelmä näytti niin omituiselta.
Eräällä toisella kerralla signora luotti siihen,
että oven takana jonottavat muistavat,
että signora juuri sisään pujahti.
Varuilta signora roikkua oven kahvassa kiinni.
Onneksi oli pieni koppi.

Joskus joutuu toimimaan ihan käsikopelolla,
kun ei ole valoa.
Eräässä vessassa tuntui olevan aikakatkaisin.
Tietyn ajan kuluttua sammui niin ilmaistointi kuin valotkin.
Valomerkki ?

Myös hanat ovat hankalia.
Ainakin signoran tapaiselle blondille.
Ei niistä aina saa liraustakaan.
Liekö sitten vika siinä, että vettä ei tule
vai että käyttäjä ei ymmärrä.

Eräässä Cinque Terren kylän baarin vessassa oli signoraa ennen texasilainen tyttö.
Tyttö tuli vessasta ulos ja huikkasi signoralle, 
että siellä ei sitten ole paperia.
Hetken kuluttua tyttö palasi takaisin tuoden signoralle lautasliinoja :-)
Hädässä ystävä toinen turisti tunnetaan.
Signora kiitteli auliisti vaikki tiesikin, että veskasta löytyy paperia.
On löytynyt jo useamman vuoden ajan.

Sokerina pohjalla varoitus huonokinttuisille.
Älä koskaan odota liian pitkään!
Sinua voi näet odottaa vessassa tämä yllätys:



 
Signora pahoittelee, että kuva on vähän väärin päin.
Signora on edelleen hiukan järkyttynyt tästä,
eikä osaa kuvaa kääntää. 

Mielitiettyparka joutui juomaan kahvin poikineen,
ennen kuin päädyttiin baariin, jossa oli signoran mentävä pönttö.


2 kommenttia:

  1. Voihan vessat ja niiden lukot! Mä nykyään jätä mielummin oven lukitsematta kuin jään jumiin. Viime viikonloppuna mun sisko ei saanut vesipuistossa vessan ovea auki ja jäi kiikkiin. Huuteli siellä epätoivoisena ja yritti kiivetä seinää pitkin katon rajassa olevasta luukusta. Jossain vaiheessa älysin, että sisko on varmaan jäänyt vessaan jumiin, ja menin katsomaan. Vessan ulkopuolella oli muutama italialaisrouva miettimässä, pitäisikö tehdä jotain. Mä hain sitten jonkun työntekijän, joka työvälineiden kanssa tuli avaamaan vessan ovea. Tässä vaiheessa toinen työntekijä oli jo pöydän avustuksella kiivennyt vessan kattoluukusta vessaan pelastamaan siskoani :---D Huoh. Aina yhtä ihania, sekä vessat että niiden lukitussysteemit...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen jäänyt joskun jumiin hotellihuoneeseenkin:-) Se kun suljettiin ikivanhall avaimella.

      Poista

Kiitos kommentistasi !